Monosyytti
Monosyytti on valkosolujen tyyppi.[1] Se luokitellaan agranulosyytiksi eli se ei kuulu jyvässoluihin.[1] Monosyyttejä on 2–10 prosenttia veren valkosoluista.[2] Monosyytti kiertää veressä vain noin 3 vuorokautta,[1] minkä jälkeen se siirtyy kudoksiin ja erilaistuu makrofagiksi.[1][2] Makrofagi ei voi enää palata verenkiertoon. Makrofagi fagosytoi kudoksissa mikrobeja. Lisäksi se voi toimia antigeenien esittelijänä ja tuhota kuolleiden solujen jäänteitä.
Monosyytit muodostuvat punaisessa luuytimessä, josta ne vapautuvat verenkiertoon. Sikiökaudella kaikki valkosolut muodostuvat ruskuaispussissa, maksassa, pernassa ja luuytimessä.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monosyytti on suurin veressä kiertävistä valkosoluista,[1] halkaisijaltaan 12-20 μm.[3] Tuma on yksilohkoinen[1] ja usein hevosenkengän muotoinen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 Ross, M. H. & Pawlina, W: Histology. A Text And Atlas With Correlated Cell And Molecular Biology, s. 253, 261-262, 278. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4 (englanniksi)
- 1 2 Hiltunen E. ym.: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 304, 483. WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2
- 1 2 Monosyytti solunetti.fi. Viitattu 16.2.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Monosyytti Wikimedia Commonsissa
