Rodong Sinmun
| Rodong Sinmun | |
|---|---|
| Työläisten lehti | |
 |
|
 Lehti telineessä, jossa se on julkisesti luettavissa, Pyongyangin metroasemalla vuonna 2015 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Julkaisija | Korean työväenpuolue |
| Levikki | 1,5 milj. |
| Perustettu | 1945 |
| Sitoutuneisuus | Korean työväenpuolue |
| Kotimaa |  Pohjois-Korea |
| Kieli | korea ja englanti |
Rodong Sinmun (kor. 로동신문; "Työläisten lehti") on Korean demokraattisessa kansantasavallassa ilmestyvä merkittävä sanomalehti. Lehti on maata hallitsevan Korean työväenpuolueen pää-äänenkannattaja ja sitä julkaisee puolueen keskuskomitea.[1][2] Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 1. marraskuuta 1945 nimellä Chongro ("Oikea tie").[3][4] 1. syyskuuta 1946 lehti sai nykyisen nimensä.lähde?
Rodong Sinmun ilmestyy päivittäin kuusisivuisena. Lehti on rakenteeltaan aina samanlainen; se seuraa seuraavanlaista kaavaa:[3]
- ensimmäinen sivu: pääkirjoitus, artikkeleita Kim Jong-unin toiminnasta
- toinen sivu: artikkeleita, jotka liittyvät Korean demokraattisen kansantasavallan valtiolliseen ideologiaan, juche-aatteeseen
- kolmas sivu: artikkeleita Korean demokraattisen kansantasavallan taloudesta
- neljäs sivu: taide ja kulttuuri
- viides ja kuudes sivu: propagandaa Pohjois-Korean vihollisia vastaan sekä kansainvälisiä uutisia
Viihteeseen ja vapaa-aikaan liittyviä artikkeleita lehdessä ei ole. Rodong Sinmunin tärkeimpänä osana pidetään ensimmäisen sivun pääkirjoitusta, joka käsittelee politiikkaa ja taloutta Korean työväenpuolueen näkökulmasta. Tärkeät, maan politiikkaan liittyvät muutokset tuodaan usein ensi kertaa esiin Rodong Sinmunin pääkirjoituksessa, samoin pääkirjoituksesta voi päätellä esimerkiksi maan johdon asennetta Yhdysvaltoja ja muita maita kohtaan.
Päivittäinen levikki on noin 1,5 miljoonaa kappaletta ja painoksia on kaksi: pohjoiskorealaisille ja ulkomaalaisille lukijoille.[3] Englanninkielinen painos julkaistiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2012.[5] Rodong Sinmun toimitetaan pääasiassa yhteisiin lukutiloihin, esimerkiksi kirjastoihin, kouluihin, sairaalohin, työpaikoille ja armeijan kasarmeihin. Myös Korean työväenpuolueen paikallistoimistoihin toimitetaan lehti. Vain Korean työväenpuolueen ja Korean demokraattisen kansantasavallan korkeimmat johtajat saavat lehden kotiin toimitettuna.lähde?
Lehti oli pitkään käytännössä kielletty Etelä-Koreassa, mutta joulukuussa 2025 maan jälleenyhdistymisministeriön aloitteesta lehti tuotiin suurimpien kirjastojen lehtihyllyjen valikoimaan eikä sen lukeminen enää vaadi erillistä lupaa viranomaisilta.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kakko, Teemu: Pohjois-Korean johtava sanomalehti hehkuttaa Trumpin tekemiä myönnytyksiä: "Vuosisadan tapaaminen" 13.6.2018. Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
- ↑ North Korea - Cultural life 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Newspapers in N. Korea KBS World. Viitattu 3.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Read all about it: North Korea's newspapers and how they differ 21.3.2017. NK News. Viitattu 3.1.2026. (englanniksi)
- ↑ NK’s main paper launches English website The Korea Times. 11.1.2012. Arkistoitu 26.7.2019. Viitattu 3.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Kim, Soo-yeon: S. Korea begins permitting easy public access to N. Korea's main newspaper 30.12.2025. Yonhap. Viitattu 3.1.2026. (englanniksi)
- ↑ South Koreans now free to read North's newspaper, once banned as seditious 2.1.2026. France 24. Viitattu 3.1.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rodong Sinmun KCNA:n sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (koreaksi)