Samantabhadra

Samantabhadra (sanskritiksi समन्तभद्र, kiin. 普賢菩薩, Pǔxián púsà, jap. 普賢菩薩, Fugen-bosatsu, kor. 보현보살, Bohyeon-bosal, tiibetiksi ཀུན་ཏུ་བཟང་པོ་, Kun tu bzang po) on Mahajana-buddhalaisuudessa tärkeä bodhisattva, jota pidetään hyvien tekojen ja hengellisen harjoittelun ruumiillistumana. Hänet esitetään tavallisesti yhdessä Mañjuśrī-bodhisattvan kanssa Śākyamuni-buddhan avustajana. Jos Mañjuśrī edustaa Buddhan viisautta, Samantabhadra symboloi viisauden soveltamista käytäntöön. Hänen nimensä merkitsee ’suotuisa kaikkialla’.^[1][2][3]

Samantabhadrasta kerrotaan esimerkiksi Āvataṃsaka-sūtrassa, joka sisältää kymmenen hänen vannomaansa valaa. Kiinassa hänen pyhänä vuorenaan pidetään Sichuanin maakunnassa sijaitsevaa Emeivuorta.^[1][2][3]

Samantabhadraa pidetään bodhisattva Mañjuśrīn ohella toisena Śākyamuni-buddhan avustajista. Merkittävä häntä käsittelevä teksti on Āvataṃsaka-sūtra ja etenkin sen viimeinen osio Gaṇḍavyūha, joka kertoo opettajaa etsivästä Sudhana-nimisestä bodhisattvasta. Kohdattuaan 52 olentoa, kuten tulevan buddhan Maitreyan ja bodhisattva Avalokiteśvaran, Sudhana löytää Samantabhadran, joka vannoo hänelle 10 valaansa. Tämä kappale tunnetaan nimellä Bhadracaripraṇidhāna. Valat ovat:^[1][3]

1. Kunnioittaa kaikkia buddhia;
2. Ylistää kaikkia buddhia;
3. Tehdä uhrauksia kaikille buddhille;
4. Katua menneitä rikkomuksia;
5. Olla kiitollinen kaikkien buddhien ansioista;
6. Pyytää buddhia opettamaan dharmaa;
7. Pyytää valaistuneita olentoja jäämään tähän maailmaan;
8. Aina toimia buddhilta oppien;
9. Aina ponnistella tietoisten olentojen pelastamiseksi;
10. Omistaa kertyneet ansiot muiden valaistumiseksi (pariṇāmanā​).

Muissa sūtrissa tavallisiakin ihmisiä kehotetaan noudattamaan näitä valoja, jotta he pääsisivät osallisiksi Samantabhadran ansioista. Samantabhadran ajatellaankin edustavan valaistumisen käytännöllistä puolta, kun Mañjuśrī edustaa sen älyllistä puolta.^[3]

Kiinassa Samantabhadraa alettiin palvoa Emeivuorella jo Tang-dynastian (618–907) alkuaikoina. Legenda kertoo Samantabhadran lentäneen vuorelle valkoisella norsulla. Esoteerisessa Vajrayāna-buddhalaisuudessa Samantabhadraa pidetään samana kuin Vajrasattva-niminen bodhisattva. Tiibetiläinen Nyingma-koulukunta näkee hänet taas bodhisattvan sijaan alkuperäisenä buddhana (Ādibuddha), joka on ’tietoisuuden’ (rigpa) ja ’tyhjyyden’ (śūnyatā) ikuinen yhteenliittymä sekä kiertokulun (samsara) ja valaistumisen (nirvana) ilmiöiden alkuperäisen puhtauden ilmentymä.^[1][3]

Samantabhadra esitetään tyypillisesti kuusitorahampaisen norsun selässä lootusasennossa istuvana. Hänen kätensä on painettu yhteen kunnioittavaan añjali mudrā -eleeseen. Kun hänet esitetään yhdessä Śākyamuni-buddhan kanssa, hän saattaa pidellä toisessä kädessään valtikkaa (ruyi) ja toinen käsi on toiveita toteuttavassa varadamudrā-eleessä. Esoteerisen buddhalaisuuden mandaloissa hänellä on oma esitystapansa.^[3] Tiibetissä Samantabhadra-buddha esitetään sini-ihoisena ja alastomana yhdynnässä puolisonsa Samantabhadrīn kanssa.^[1]

Historiallisesti merkittäviä japanilaisia Samantabhadraa eli Fugenia esittäviä taideteoksia ovat muun muassa Hōryū-jin temppelin seinämaalaukset Nara-kaudelta, Ōkura-taidemuseossa säilytettävä Heian-kauden puuveistos ja Tokion kansallismuseossa pidettävä Heian-kauden silkkimaalaus.^[3]

• 
  Puxiania esittävä veistos, Longmenin luolat Kiinassa, Tang-dynastia
• 
  Istuva Fugen-bosatsu, 1100-luku, Ōkura-taidemuseo Japanissa
• 
  Läntisen Xian (1038–1227) seinämaalaus, Yulinin luolat, Kiina
• 
  Ming-dynastian kiinalainen puuveistos, n. 1500
• 
  Edo-kauden japanilainen silkkimaalaus, 1700-luku, Itō Jakuchū
• 
  Vietnamilainen veistos, Samantabhadra (Phổ Hiền Bồ Tát) kuusitorahampaisen norsun selässä
• 
  Fugen norsun selässä, Shimamura Shunmein veistos, 1800-luvun loppu
• 
  Fugen norsun selässä, 1100-luvun silkkimaalaus, Tokion kansallismuseo
• 
  Kymmenkasvoinen Puxianin patsas Kiinan Emeivuorella

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samantabhadra Wikimedia Commonsissa