Struga
| Struga Струга |
|
|---|---|
Struga, Musta-Drin ja Ohridjärvi. |
|
lippu |
vaakuna |
Struga |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Pohjois-Makedonia |
| Alue | Lounaisalue |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki |
| – Hallinnon tyyppi | kunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 483 km² |
| Väkiluku (2021) | 15 009 (kaupunki) 50 980 (kunta) |
Struga (mak. Струга) on kaupunki ja kunta Pohjois-Makedonian Lounaisalueella. Se sijaitsee Ohridjärven pohjoisrannalla Mustan-Drinin niskalla 696 metrin korkeudella merenpinnasta.[1] Kaupungissa oli vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 15 009[2] ja kunnassa 50 980 asukasta[3].
Strugan kaupungin pinta-ala on 9,42[2] ja kunnan 483 neliökilometriä[3]. Kunta rajoittuu pohjoisessa Debarin ja Centar Župan, idässä Debarcan ja kaakossa Ohridin kuntiin, etelässä Ohridjärveen ja lännessä Albaniaan. Sen sisällä sijaitsee Vevčanin kunta.[4] Alue käsittää Strugan tasangon, jota ympäröivät Jablanica-, Belica-, Mokra- ja Karaormanvuoret[5].
Kunnan väestö on pienentynyt vuoden 1994 jälkeen noin 15 prosenttia,[3] mutta kaupungin asukasmäärä on pysynyt melko vakaana. Kaupungin asukkaista on vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 49 prosenttia makedonialaisia, 37 prosenttia albaaneja, 6 prosenttia turkkilaisia ja 3 prosenttia aromanialaisia.[2] Kunnassa albanialaisia on 54, makedonialaisia 31 ja turkkilaisia 7 prosenttia. Uskonnoltaan 68 prosenttia on muslimeja ja 24 prosenttia ortodokseja.[3]
Illyrialaisen enkheliheimon alueella sijainnut[5] kalastajien asutus tunnettiin antiikin aikana ankeriasta tarkoittavalla nimellä Enchalon. Se mainitaan metsästykseen liittyvällä slaavilaisella Struga-nimellä ensimmäisen kerran 1000-luvulla. Anna Komnena kutsui sitä ”sadan sillan kaupungiksi”, koska Bulgarian hallitsijan Samuilin aikana Mustan-Drinin uoma suoristettiin, ja sen yli rakennettiin useita siltoja.[1]
Osmanivaltakunnan aikana Strugassa pidettiin kahdesti vuodessa suuret viljamarkkinat[1]. 1800-luvun loppupuolella siitä kehittyi tärkeä kaupan ja käsityöläisammattien keskus, jonka yhteydet suuntautuivat Albanian keskiosaan. Serbialaiset miehittivät kaupungin vuonna 1912, ja seuraavana vuonna se liitettiin väestön vastustuksesta huolimatta Serbian kuningaskuntaan.[5]
Rajakaupungiksi jäänyt Struga taantui maailmansotien välillä, ja se alkoi kehittyä vasta 1900-luvun loppupuolella. Se on tärkeä matkailukohde, jossa toimii myös tekstiili-, metalli- ja elintarviketeollisuutta. Kaupungin kautta kulkee Skopjen ja Albanian rajan välinen maantie, josta haarautuvat tiet Ohridiin ja Debariin. Ohridin lentoasema sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Strugasta.[1]
Strugan nähtävyyksiin kuuluvat Ohridjärven ja Mustan-Drinin lisäksi luonnonhistoriallinen museo, taiteilija Vangel Kodžomanille omistettu taidegalleria sekä Makedonian ja Bulgarian kansallisen heräämisen merkkihenkilöiden Dimitri ja Konstantin Miladinovin kotitalo. Kaupungin kulttuurikeskuksessa järjestetään vuosittain kansainväliset ”Strugan runoillat”.[1][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Makedonska entsiklopedija 2, s. 1447–1448. Skopje: Makedonska akademija na naukite i umetnostite, 2009. ISBN 978-608-203-024-1
- 1 2 3 Struga (city) City Population. Viitattu 7.9.2026.
- 1 2 3 4 Struga (municipality) City Population. Viitattu 7.9.2026.
- ↑ Regions in the Republic of North Macedonia, 2024 Državen zavod za statistika. Viitattu 7.9.2026.
- 1 2 3 Fjalor enciklopedik shqiptar, s. 993–994. Tiranë: Akademia e Shkencave e RPSSH, 1985.
- ↑ Evans, Thammy: North Macedonia: the Bradt Travel Guide, 6th edition, s. 223–229. Chesham: Bradt Travel Guides, 2019. ISBN 978-1-78477-084-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Berovo
- Bitola
- Bogdanci
- Debar
- Delčevo
- Demir Kapija
- Demir Hisar
- Gevgelija
- Gostivar
- Kavadarci
- Kičevo
- Kočani
- Kratovo
- Kriva Palanka
- Kruševo
- Kumanovo
- Makedonski Brod
- Makedonska Kamenica
- Negotino
- Ohrid
- Pehčevo
- Prilep
- Probištip
- Radoviš
- Resen
- Štip
- Skopje
- Struga
- Strumica
- Sveti Nikole
- Tetovo
- Valandovo
- Veles
- Vinica
- Zletovo