Taaitsa

Taaitsa Тайцы, Taitsy
Taaitsan kartano.
vaakuna
Taaitsa
Koordinaatit: 59°39′47″N, 30°6′51″E
Valtio	Venäjä
Alue	Leningradin alue
Piiri	Hatsinan piiri
Hallinto
– Asutustyyppi	kaupunkimainen taajama
– Hallinnon tyyppi	kaupunkikunta
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	39,63 km²
Väkiluku (2020)	6 600
Kunnan sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Taaitsa^[1] (ven. Та́йцы, Taitsy) on kaupunkikunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Hatsinan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee 10 kilometriä Hatsinasta pohjoiseen ja 32 kilometriä Pietarista etelään. Kunnassa on 6 600 ja taajamassa 2 900 asukasta (vuonna 2020)^[2].

Taaitsan kunnan pinta-ala on 39,63 neliökilometriä^[3]. Se rajoittuu idässä ja etelässä Hatsinan piirin Verevän ja lännessä Puutostin kuntiin sekä pohjoisessa Lomonosovin piirin Villasin kuntaan^[4]. Pinta-alasta 47,8 % on maatalousmaata, 27,3 % metsää, 17,6 % asuinaluetta ja 4,7 % suojelualuetta^[5].

Kunta sijaitsee Inkerin ylängön koillisrinteellä. Pinnanmuodostusta leimaa kaakkoon viettävä kumpuileva moreenitasanko. Seudulla esiintyy karstimuodostumia.^[6] Vesistöistä huomattavin on Inkereenjoen sivujoki Verevä (ven. Verevka)^[7]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve ja kalkkikivi^[8]. Taaitsan kartanon puistoalue on luonnonsuojelukohde^[9].

Kuntaan kuuluu 13 asutuskeskusta: Taaitsan kaupunkimainen taajama, Härkösenmäen (ven. Gjargino), Iistinän (Istinka), Ikattilan (Staritsy), Iunuskoin (Bolšaja Ivanovka), Kolotuhan (Novaja), Niisnovan (Nižnjaja), Nikreuksenkylän (Malaja Ivanovka), Outoskin (Aleksandrovka), Pienen-Taaitsan eli Kakkaramäen (Malyje Taitsy), Suuren-Taaitsan (Bolšyje Taitsy) ja Tehvinan (Tihvinka) kylät sekä Sverdloville nimetyn parantolan asutus^[10]. Puutarhapalsta-alueita on kuusi^[11]. Kesäasukkaita on saman verran kuin vakituisia asukkaita^[12].

Taaitsan kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Paikkakunta on saanut nimensä lähellä sijaitsevista lähteistä, joiden vettä ryhdyttiin vuonna 1774 johtamaan Saaren ja Pauluskoin puistoihin. 1770-luvulla rakennettiin Taaitsan kartano, jonka puistoa on kuvannut venäläinen taiteilija Semjon Štšedrin. 1800-luvulta lähtien Taaitsa oli suosittua huvilaseutua, jossa asui kesäisin muun muassa säveltäjä Nikolai Rimski-Korsakov. Taajama on perustettu vuonna 1960.^[13]

Ennen toista maailmansotaa seudulla asui inkerinsuomalaisia, jotka kuuluivat Skuoritsan luterilaiseen seurakuntaan. Osa kylistä oli venäläisiä ja eräät suomalais-venäläisiä sekakyliä. Sodan aikana saksalaisten miehitysalueelle jääneet suomalaiset siirrettiin Suomeen, josta heidät sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon. Suomalaisia ei kuitenkaan päästetty heti kotiseudulleen, ja myöhemminkin vain harvat onnistuivat palaamaan.^[14]

Taaitsan kautta kulkee Kraasselan ja Hatsinan välinen maantie ja rautatie. Kunnasta on linja-auto- ja paikallisjunayhteydet Pietariin ja Hatsinaan.^[15]

Paikallisia elinkeinoja ovat maatalous, teollisuus ja rakentaminen^[16]. Taaitsan maatalousyritys on erikoistunut maidon tuotantoon ja puutarhaviljelyyn^[17]. Teollisuus tuottaa puutavaraa, huonekaluja, erikoisvaatteita ja elintarvikkeita. Kunnassa toimii kolme suurta rakennusyritystä.^[18] Puolet työvoimasta käy töissä Pietarissa tai Hatsinassa^[16].

Palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, musiikkikoulu, lasten harrastuskeskus, poliklinikka, vanhusten palvelutalo sekä kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus kirjastoineen^[19].

Kunnassa on paljon huvila-asutusta. Demidovin kartano Suuressa-Taaitsassa on Unescon maailmanperintökohde. Toinen huomattava nähtävyys on vuosina 1914–1916 rakennettu pyhittäjä Aleksein kirkko Taaitsan taajamassa.^[20]

• Projekt generalnogo plana Taitskogo gorodskogo poselenija: Materialy po obosnovanija projekta generalnogo plana fgistp.economy.gov.ru. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 28.5.2020.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taaitsa Wikimedia Commonsissa

• Taaitsan kunnan sivusto (venäjäksi)