Welsh corgi

Welsh corgi pembroken keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta ja 6 kuukautta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kuolleeksi ilmoitettuja rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, selkäsairaudet sekä luusto- ja nivelsairaudet.^[10] Welsh corgi pembrokelle tyypillisiä terveysongelmia ovat muun muassa kyynärnivelen inkongruenssi^[5], lonkkaniveldysplasia^[11], välilevyntyrät^[10] ja synnytysongelmat^[5].

Welsh corgi pembroket ovat lyhytjalkaisia koiria, joka johtuu CDPA-geenimutaatiosta. Lyhyet raajat (erityisesti eturaajat) voivat olla eriasteisesti kiertyneet ja taipuneet. Lyhytraajaisille koirille mahdollisessa, ns. valgus-asennossa etutassut kääntyvät ulospäin ja ranteet taipuvat sisäänpäin. Lisäksi kyynärnivelen nivelpinnat voivat muodostua epäyhtenäisiksi (inkongruenssi).^[12] Vähintään kohtalaista kyynärnivelen inkongruenssia (Suomen Kennelliiton asteikolla 2 tai huonompi) esiintyy noin 23 %:lla rodun edustajalla.^[5] Inkongruenssi saattaa vaatia leikkaushoitoa.^[12]

Luuston sairauksista toinen hyvin huolestuttava on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 22 %:lla welsh corgi pembrokeista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A ja B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 36 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D ja E).^[11]

Welsh corgi pembrokeilla selkäsairaudet on yleisiä ja noin 5% rodun edustajista menehtyy selkäsairauteen.^[10] Rotu on kondrodystrofinen. Retrogeeni 12-FGF4 (CDDY) aiheuttaa välilevyjen varhaista rappeutumista, mikä tekee niistä alttiita vaurioille. Pitkälle edennyt rappeutuminen johtaa välilevyjen kalkkeutumiseen, joita voidaan nähdä rötgenkuvista, sekä välilevyntyrään. Välilevyntyrä voi pahimmillaan johtaa halvaantumiseen ja eutanasiaan. Periytyminen on vallitsevaa, joten välilevysairauden riski kasvaa jo yhden geenikopion myötä. Retrogeenin 12-FGF4 esiintyvyys welsh corgi pembrokeilla on välillä 75 %–100 %.^[13]

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), kaihia ja verkkokalvon kehityshäiriöitä (RD).^[14] Welsh corgi pembroken PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto, selkälausunto ja silmälausunto.^[15][16] Synnytysongelmat ovat rodulle hyvin tavallisia ja jopa 40 % synnytyksistä päätyy keisarileikkaukseen.^[5]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Welsh corgi pembroket ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli noin 6 %. Kun serkukset, joilla ei ole muuta yhteistä sukua, saavat jälkeläisen, sen sisäsiittoisuusluku on 6,25 %. Vastaavassa tilanteessa täyssisarusten jälkeläisen luku on 25 %, joka vastaa keskimääräisen koirarodun sisäsiittoisuuslukua geenitutkimuksissa. Welsh corgi pembroken jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 25 %.^[17][18]

Welsh corgi cardiganin keskimääräinen elinikä on noin 9 vuotta ja 10 kuukautta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kuolleeksi ilmoitettuja rodun edustajia. Erityisesti selkäsairaudet laskevat rodun keskimääräistä elinikää. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, selkäsairaudet sekä luusto- ja nivelsairaudet.^[19] Welsh corgi cardiganille tyypillisiä terveysongelmia ovat muun muassa kyynärnivelen inkongruenssi^[6] lonkkaniveldysplasia^[20] ja välilevyntyrä^[19] ja synnytysongelmat^[6].

Welsh corgi cardiganit ovat lyhytjalkaisia koiria, joka johtuu CDPA-geenimutaatiosta. Lyhytjalkaisella koiralla kyynärnivelen nivelpinnat voivat muodostua epäyhtenäisiksi (inkongruenssi).^[12] Vähintään kohtalaista kyynärnivelen inkongruenssia (Suomen Kennelliiton asteikolla 2 tai huonompi) esiintyy noin 14 %:lla rodun edustajista.^[6] Inkongruenssi saattaa vaatia leikkaushoitoa.^[12]

Luuston sairauksista toinen hyvin huolestuttava on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 12 %:lla welsh corgi cardiganeista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A ja B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 50 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D ja E).^[20]

Welsh corgi cardiganeilla selkäsairaudet on hyvin yleisiä ja yli 10% rodun edustajista menehtyy selkäsairauteen.^[19] Rotu on kondrodystrofinen. Retrogeeni 12-FGF4 (CDDY) aiheuttaa välilevyjen varhaista rappeutumista, mikä tekee niistä alttiita vaurioille. Pitkälle edennyt rappeutuminen johtaa välilevyjen kalkkeutumiseen, joita voidaan nähdä rötgenkuvista, sekä välilevyntyrään. Välilevyntyrä voi pahimmillaan johtaa halvaantumiseen ja eutanasiaan. Periytyminen on vallitsevaa, joten välilevysairauden riski kasvaa jo yhden geenikopion myötä. Retrogeenin 12-FGF4 esiintyvyys welsh corgi cardianilla on välillä 75 %–100 %.^[13]

Cardiganien PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto, selkälausunto ja silmälausunto.^[15][16]Perinnöllisistä silmäsairauksista cardiganeilla esiintyy hieman kaihia, sarveiskalvohaavoja ja verkkokalvon etenevää surkastumista (PRA). Suomen cardiganeista ei ole löytynyt vielä ainoatakaan PRA-tapausta. Alttius PRA:lle voidaan todeta DNA-testillä.^[21] Synnytysongelmat ovat rodulle hyvin tavallisia ja jopa 41 % synnytyksistä päätyy keisarileikkaukseen.^[6]

Welsh corgi cardiganit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Kun serkukset, joilla ei ole muuta yhteistä sukua, saavat jälkeläisen, sen sisäsiittoisuusluku on 6,25 %. Vastaavassa tilanteessa täyssisarusten jälkeläisen luku on 25 %, joka vastaa keskimääräisen koirarodun sisäsiittoisuuslukua geenitutkimuksissa. Welsh corgi cardiganin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut myös 25 %.^[17][18]