Siirry sisältöön

Cell Broadcast

Wikipediasta

Cell Broadcast (CB), tunnetaan myös nimillä SMS-CB ja CBS (Cell Broadcast Service), on matkapuhelinverkon teknologia, joka mahdollistaa lyhyiden tekstiviestien lähettämisen samanaikaisesti kaikkiin tietyn maantieteellisen alueen matkapuhelimiin.[1] Kyseessä on yksi monelle (one-to-many) -lähetys, joka eroaa perinteisestä tekstiviestistä (SMS) siten, ettei se vaadi vastaanottajien puhelinnumeroiden tuntemista eikä kuormita verkkoa yksittäisillä viesteillä.[2] Viesti ilmestyy vastaanottajan puhelimen näytölle ponnahdusikkunana ja toistaa hälytysäänen, vaikka puhelin olisi äänettömällä.[2]

Cell Broadcast on ETSI:n ja 3GPP:n määrittelemä teknologia, joka sisältyy 2G-, 3G-, 4G- ja 5G-standardeihin.[1] Sen pääasiallinen käyttötarkoitus on nykyisin väestön varoittaminen luonnononnettomuuksista, sotilaallisista uhkista ja muista hätätilanteista. Euroopan unionin eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstö (direktiivi 2018/1972) velvoittaa jäsenmaat toteuttamaan matkapuhelinpohjaisen julkisen varoitusjärjestelmän, ja suurin osa EU-maista on valinnut toteutustavaksi Cell Broadcastin.[3]

Cell Broadcastin juuret ulottuvat GSM-standardin kehittämiseen 1980-luvulle. Ranskalais-saksalainen yhteistyöryhmä alkoi kehittää lyhytviestikonseptia vuonna 1984 Friedhelm Hillebrandin ja Bernard Ghillebaertin johdolla.[4] Keväällä 1987 työ siirtyi IDEG-työryhmälle (Implementation of Data and Telematic Services Experts Group), jonka ensimmäinen kokous pidettiin toukokuussa 1987 Hillebrandin puheenjohdolla. Marraskuussa 1987 valmistui ensimmäinen tekninen luonnos, jossa kuvattiin kolme erillistä viestipalvelua: kahdenväliset viestit vastaanottajalle (SMS-MT), käyttäjän lähettämät viestit (SMS-MO) ja Cell Broadcast (SMS-CB).[4][5]

Vuonna 1989 GSM-standardoinnin vastuu siirtyi ETSI:lle, ja vuonna 1995 julkaistiin GSM 03.41 -standardi (versio 3.4.0), joka määritteli Cell Broadcast Servicen teknisen toteutuksen.[5] Vuonna 1998 perustettu 3GPP otti vastuun GSM-standardeista vuonna 2000, ja GSM 03.41 muuttui nykyiseksi 3GPP TS 23.041 -standardiksi.[1]

Ensimmäiset Cell Broadcast -toteutukset esiteltiin Pariisissa vuonna 1997, ja tekniikka otettiin laajemmin käyttöön operaattoreilla Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vuodesta 2008 alkaen.[6] Teknologian varhaiset kaupalliskäyttökohteet olivat paikallisten tietojen, kuten säätietojen ja liikennetiedotteiden, jakelu, mutta 2000-luvulla painopiste siirtyi hätäviestintään.

Merkittäviä virstanpylväitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VuosiTapahtuma
1987Ensimmäinen Cell Broadcast -luonnos IDEG-työryhmässä
1995GSM 03.41 -standardi julkaistaan
2005Alankomaat aloittaa Cell Broadcast -pilottihankkeen
2006Yhdysvaltain kongressi hyväksyy WARN Actin
2007Japani päättää ottaa käyttöön ETWS-järjestelmän
2010ETSI TS 102 900 V1.1.1 (EU-Alert-standardi) julkaistaan
2012Wireless Emergency Alerts (WEA) käynnistyy Yhdysvalloissa; NL-Alert Alankomaissa
2018EU hyväksyy EECC-direktiivin (2018/1972), artikla 110
2022EU:n määräpäivä Cell Broadcast -järjestelmien käyttöönotolle
20243GPP Release 18 integroi satelliittiverkot Cell Broadcastin tueksi

Ero tekstiviestiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cell Broadcast eroaa perinteisestä tekstiviestistä usealla tavalla:[2][1]

OminaisuusCell BroadcastTekstiviesti (SMS)
LähetysmalliYksi monelle (broadcast)Piste pisteelle (point-to-point)
KohdistusTukiasemapohjainen aluekohdistusYksittäinen puhelinnumero
VerkkokuormitusEi lisää kuormitustaVoi ruuhkauttaa verkon
YksityisyysAnonyymi, ei vaadi puhelinnumeroitaVaatii tilaajarekisterin
Äänetön tilaOhittaa äänettömän tilanEi ohita
SIM-korttiEi yleensä vaaditaVaaditaan
ToimitusvarmennusEiKyllä
MonikielisyysSisäänrakennettuVaatii erillisen toteutuksen

Viestien rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3GPP TS 23.041 -standardin mukaan yksittäinen Cell Broadcast -sivu koostuu 82 oktetista, mikä vastaa 93:a merkkiä GSM:n 7-bittisellä oletusmerkistöllä.[1][7] Yksittäinen viesti voi koostua enintään 15 sivusta, joten viestin enimmäispituus on 1 395 merkkiä latinalaisilla aakkosilla tai 615 merkkiä UCS-2-koodauksella (esimerkiksi arabian, kiinan tai kreikan merkkejä käytettäessä).[7]

Jokainen viesti tunnistetaan yksilöllisesti neljän elementin yhdistelmällä: viestitunniste (Message Identifier), sarjanumero (Serial Number), solutunniste (Cell Identifier) ja kanavaindeksi (Channel Indicator). Tämä mahdollistaa viestien kaksoiskappalesuodatuksen vastaanottavassa laitteessa.[1]

Hälytystasot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-Alert- ja CMAS-standardien mukaiset hälytysviestit jaetaan tasoihin, joilla on erilaiset vastaanottosäännöt:[8]

TasoKuvausKäyttäjä voi poistaa käytöstä
Taso 1Kansallinen hälytys (presidentillinen)Ei
Taso 2Äärimmäiset katastrofitapahtumatKyllä
Taso 3Vakavat uhatKyllä
Taso 4 (EU-Info)Yleinen turvallisuusviestiKyllä
EU-AmberKadonnut lapsi -hälytysKyllä
TestiviestiJärjestelmän testausKyllä

Verkkoarkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cell Broadcast -järjestelmä koostuu kahdesta pääkomponentista:[1][9]

Cell Broadcast Entity (CBE) on viranomaisen käyttämä hallintajärjestelmä, jossa hälytysviesti laaditaan, kohdealue määritellään ja lähetys valtuutetaan. CBE:n toiminnallisuus on 3GPP-määrittelyjen ulkopuolella, ja eri valmistajien toteutukset vaihtelevat.

Cell Broadcast Centre (CBC) on ydinverkkoelementti, joka vastaanottaa viestit CBE:ltä, käsittelee ne ja välittää ne eteenpäin matkapuhelinverkon tukiasemille. CBC:n ja verkon välinen rajapinta vaihtelee verkkosukupolven mukaan:

VerkkosukupolviRajapinta3GPP-standardi
2G (GSM)CBC – BSCTS 48.049
3G (UMTS)CBC – RNCTS 25.419
4G (LTE)CBC – MME (SBc-rajapinta)TS 29.168
5G (NR)CBC – AMF (N50-rajapinta)TS 29.518

4G LTE -verkoissa CBC kommunikoi MME:n kanssa SBc-AP-protokollalla SCTP-yhteyden kautta portissa 29168.[10] 5G-verkoissa CBC:n roolin hoitaa Cell Broadcast Centre Function (CBCF), joka kommunikoi AMF:n kanssa joko palvelupohjaisella N50-rajapinnalla tai perinteisellä SBc-rajapinnalla PWS Interworking Function (PWS-IWF) -muuntimen kautta.[11]

Viestinvälityksen kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hälytysviesti kulkee viranomaiselta vastaanottajalle seuraavasti:[9]

  1. Viranomainen luo hälytyksen Cell Broadcast Entityssä (CBE) ja määrittelee kohdealueen, kielen ja hälytystason.
  2. CBE lähettää viestin Cell Broadcast Centreen (CBC).
  3. CBC käsittelee viestin ja lähettää lähetyspyynnön ydinverkkoon.
  4. Ydinverkkoelementti (MME 4G:ssä, AMF 5G:ssä) välittää viestin tukiasemille.
  5. Tukiasemat lähettävät viestin radiorajapinnan kautta kaikille kuuluvuusalueen laitteille.
  6. Laitteet vastaanottavat viestin, näyttävät ponnahdusikkunan ja toistavat hälytysäänen.

Maantieteellinen kohdentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cell Broadcast -viestien maantieteellinen kohdentaminen perustuu matkapuhelinverkon solujen tunnistamiseen. Jokainen tukiaseman solu tunnistetaan Cell Global Identity (CGI) -tunnisteella, joka koostuu maakoodista (MCC), verkkokoodista (MNC), sijaintialuekoodista (LAC) ja solutunnisteesta (CI).[1] Viranomainen voi kohdentaa hälytyksen yksittäiseen soluun, tiettyyn sijaintialueeseen tai koko verkkoon.

Kohdennuksen tarkkuutta voidaan parantaa Display Based Geo-Fencing (DBGF) -tekniikalla, jossa vastaanottava laite vertaa omaa GPS-sijaintiaan viestin sisältämään kohdealuemäärittelyyn ja näyttää hälytyksen vain, jos laite on todellisen kohdealueen sisällä.[8]

Direktiivi (EU) 2018/1972

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö (European Electronic Communications Code, EECC) hyväksyttiin 11. joulukuuta 2018. Direktiivin 110 artikla velvoittaa jäsenmaat varmistamaan, että loppukäyttäjille voidaan lähettää julkisia varoituksia matkapuhelinverkkojen kautta vallitsevissa tai kehittyvissä suurissa hätätilanteissa ja katastrofeissa.[3] Direktiivi tuli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 21. joulukuuta 2020 mennessä, ja varoitusjärjestelmien tuli olla operatiivisessa valmiudessa viimeistään 21. kesäkuuta 2022.[3]

Artikla 110(2) sallii vaihtoehtoisten järjestelmien, kuten mobiilisovellusten, käytön, mikäli niiden tehokkuus osoitetaan Cell Broadcastia vastaavaksi.[3] Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) on julkaissut ohjeistuksen vaihtoehtoisten järjestelmien tehokkuuden arvioimiseksi.[12]

ETSI TS 102 900 – EU-Alert-standardi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ETSI TS 102 900 määrittelee eurooppalaisen julkisen varoituspalvelun, joka käyttää Cell Broadcast Serviceä viestin jakelualustana. Standardin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2010, ja se perustui Alankomaiden NL-Alert-järjestelmään. Uusin versio V1.4.1 julkaistiin vuonna 2023.[8]

Standardi määrittelee hälytystasot, roaming-tuen (roaming-käyttäjä saa varoitukset vierailtavassa maassa), viesti-identifioijat sekä Display Based Geo-Fencing -tuen. Nimikäytännön mukaan "EU"-etuliite korvataan maakohtaisella tunnisteella, kuten NL-Alert, DE-Alert tai FR-Alert.[8]

Käyttöönotto EU:ssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuuhun 2026 mennessä Cell Broadcast on käytössä tai toteutusvaiheessa seuraavissa EU- ja ETA-maissa:[13]

MaaJärjestelmän nimiTila
 AlankomaatNL-AlertKäytössä (2012)
 EspanjaES-AlertKäytössä (2023)
 ItaliaIT-AlertKäytössä (2024)
 KreikkaGR-AlertKäytössä
 KroatiaHR-AlertKäytössä
 Latvia–Käytössä
 LiettuaLT-AlertKäytössä
 LuxemburgLU-AlertKäytössä
 NorjaNødvarselKäytössä (2023)
 RanskaFR-AlertKäytössä (2022)
 RomaniaRO-AlertKäytössä
 SaksaDE-AlertKäytössä (2023)
 SloveniaSI-AlarmKäytössä
 TanskaS!RENENKäytössä (2023)
 Iso-BritanniaEmergency AlertsKäytössä (2023)
 ItävaltaAT-AlertKäytössä
 BulgariaBG-AlertKäytössä
 RuotsiSE AlertSuunniteltu (2026)
 ViroEE-AlarmToteutusvaiheessa
 Suomi Suomi–Suunniteltu (2027)

Belgia ja Islanti käyttävät Location-Based SMS -tekniikkaa Cell Broadcastin sijasta.[13]

Käyttöönotto maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japani – ETWS

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japani otti käyttöön Earthquake and Tsunami Warning System (ETWS) -järjestelmän vuonna 2007. Järjestelmä perustuu Cell Broadcast -tekniikkaan ja on suunniteltu erityisesti maanjäristys- ja tsunamivaroituksiin, joissa varoitusaika on vain muutamia sekunteja.[14]

3GPP TS 22.268 -standardin mukaan ETWS Primary Notification -viestin on saavutettava vastaanottajat neljässä sekunnissa sen jälkeen, kun CBC on vastaanottanut hätätiedon.[15] Käytännössä viestit saavuttavat vastaanottajat 4–9 sekunnissa.[14] Järjestelmä lähettää ensin minimaalisen ensisijaisen ilmoituksen ("maanjäristys tapahtui") ja sen jälkeen tarkentavan toissijaisen ilmoituksen, joka sisältää tietoja seismisestä intensiteetistä ja episentristä.[14]

ETWS on osa Japanin laajempaa J-Alert-järjestelmää, ja sitä käyttävät kaikki maan suurimmat operaattorit: NTT docomo, au (KDDI) ja SoftBank.[14] Japanin malli vaikutti merkittävästi useiden muiden maiden päätökseen ottaa Cell Broadcast käyttöön.[14]

Yhdysvallat – Wireless Emergency Alerts

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa Cell Broadcast -pohjainen varoitusjärjestelmä tunnetaan nimellä Wireless Emergency Alerts (WEA). Se perustuu vuonna 2006 hyväksyttyyn WARN Actiin (Warning, Alert, and Response Network Act), ja FCC myönsi toteutukseen 106 miljoonaa dollaria.[16] Järjestelmä käynnistyi 28. kesäkuuta 2012 yhteistyössä National Weather Servicen kanssa.[16]

WEA-viestien enimmäispituus on 360 merkkiä, ja järjestelmä tukee neljää hälytystyyppiä: presidentin hälytys (National Alert), välitön uhka (Imminent Threat), AMBER-hälytys lapsikaappaustilanteissa sekä yleinen turvallisuustiedote.[16] Vuoden 2018 FCC-päivityksessä maantieteellinen tarkkuus parannettiin 0,1 maililiin kohdealueesta ja espanjankielinen tuki säädettiin pakolliseksi.[16]

WEA on osoittautunut tehokkaaksi hätäviestijärjestelmäksi. Heinäkuussa 2012 WEA-hälytys varoitti asukkaita Elmiran tornadosta ja pelasti todennäköisesti henkiä.[17] Järjestelmän virheellinen käyttö on kuitenkin aiheuttanut myös paniikkia: tammikuussa 2018 Havaijille lähetettiin virheellinen ohjusvaroitus inhimillisen virheen vuoksi.[16]

Alankomaat – NL-Alert

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden NL-Alert oli ensimmäinen laajamittainen eurooppalainen Cell Broadcast -varoitusjärjestelmä. Pilottihanke käynnistyi vuonna 2005, ja järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön 8. marraskuuta 2012.[18] Ensimmäinen todellinen käyttökerta oli 14. joulukuuta 2012 suuren tulipalon yhteydessä Tolbertin kunnassa.[18]

Joulukuuhun 2017 mennessä järjestelmää oli käytetty yli 200 kertaa, ja se tavoitti 94 prosenttia Alankomaiden väestöstä.[18] Järjestelmää testataan puolivuosittain valtakunnallisella testiviestillä. NL-Alert toimi EU-Alert-standardin (ETSI TS 102 900) perustana.[8]

Israelin Cell Broadcast -järjestelmää operoi IDF:n kotirintamakomentokunta (Home Front Command). Järjestelmä otettiin käyttöön osana Israelin monikerroksista varoitusjärjestelmää, johon kuuluvat myös sireenit, Home Front Command -mobiilisovellus (vuodesta 2016), radio ja televisio.[19]

Cell Broadcast -teknologiaa käytettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa 2024 Iranin toisen ballistisen ohjus- ja droonihyökkäyksen yhteydessä. Järjestelmä ei perustu GPS-paikannukseen vaan tukiasemien solupohjaiseen paikannukseen, ja hälytysalueiden määrä on kasvanut 20 vuodessa 25:stä yli 1 700:aan tekoälyavusteisen tarkennuksen myötä.[19]

Etelä-Korean julkinen hälytysjärjestelmä (Korean Public Alert Service, KPAS) alkoi lähettää hätäilmoituksia matkapuhelimiin vuonna 2005, ja Cell Broadcast -tekniikka otettiin pääjärjestelmäksi vuonna 2017.[20] Järjestelmää käytettiin laajasti COVID-19-pandemian aikana tartuntaketjujen ja karanteenimääräysten viestimiseen.[21]

Etelä-Korean järjestelmä on kuitenkin osoittanut hälytysväsymyksen (alert fatigue) riskin: yksittäinen käyttäjä saattoi saada yli 900 hälytystä vuodessa, mikä johti hälytysten laajamittaiseen ohittamiseen ja käytöstä poistamiseen.[21]

Yhdistynyt kuningaskunta – Emergency Alerts

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneen kuningaskunnan Emergency Alerts -järjestelmä käynnistyi 19. maaliskuuta 2023. Ensimmäinen valtakunnallinen testi lähetettiin 23. huhtikuuta 2023 kello 15, ja noin 90 prosenttia puhelimista vastaanotti viestin.[22] Järjestelmän kustannusarvio oli 25,3 miljoonaa puntaa kolmessa vuodessa.[22]

Ensimmäinen todellinen käyttökerta oli 23. helmikuuta 2024, kun Plymouthissa löydettiin toisen maailmansodan aikainen 500 kilogramman SC 500 -pommi.[22] Kotiväkivaltajärjestöt, muun muassa Refuge, nostivat esiin riskin, että Cell Broadcast -hälytys voi paljastaa piilossa pidetyn turvallisuuspuhelimen väkivallan uhrilta.[22]

Ranska – FR-Alert

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan FR-Alert käynnistyi 21. kesäkuuta 2022, samana päivänä kuin EECC-direktiivin määräpäivä. Järjestelmä yhdistää Cell Broadcastin (4G/5G) ja Location-Based SMS:n (2G/3G), ja se kattaa 95 prosenttia Ranskan väestöstä ja yli 80 miljoonaa mobiililaitetta.[23] FR-Alert on toistaiseksi EU:n laajin hybridijärjestelmä, joka yhdistää kaksi eri teknologiaa.[23]

Saksa – DE-Alert

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan DE-Alert-järjestelmän taustalla olivat vuoden 2021 tuhoisat tulvat, joissa varoitusjärjestelmien puutteet korostuivat. Ensimmäinen valtakunnallinen testi (Warntag) pidettiin 8. joulukuuta 2022, ja järjestelmä siirtyi operatiiviseen käyttöön helmikuussa 2023.[24] Käyttöönoton yhteydessä havaittiin, etteivät vanhemmat puhelinmallit (kuten iPhone 6 ja Android 10 -käyttöjärjestelmää käyttävät laitteet) tukeneet Cell Broadcastia.[24]

Valencian tulvakatastrofi 2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjan ES-Alert-järjestelmän toiminta joutui vakavan kritiikin kohteeksi lokakuussa 2024 Valencian itsehallintoalueen tulvakatastrofin yhteydessä. Kansallinen meteorologinen laitos AEMET antoi punaisen säävaroituksen kello 7.36 aamulla 29. lokakuuta 2024, mutta Valencian alueviranomainen lähetti Cell Broadcast -hälytyksen vasta kello 20.11 – yli 12 tuntia myöhemmin.[25] Tulvissa kuoli noin 230 ihmistä, ja tapaus osoitti, ettei teknologian olemassaolo yksin riitä – viranomaisten päätöksenteon nopeus on ratkaiseva tekijä.[25]

Cell Broadcast Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaratiedottamisen tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vaaratiedottaminen on perustunut kylmän sodan aikana rakennettuun väestöhälytysjärjestelmään, radiotiedotteisiin ja myöhemmin televisiolähetyksiin. Suomessa on yli 50 000 väestönsuojaa, ja väestöhälyttimiä on sijoitettu taajamiin, rautateiden läheisyyteen ja ydinvoimaloiden ympäristöön.[26] Vuoteen 2026 mennessä Suomen vaaratiedotusjärjestelmä koostuu useista kanavista: Yleisradion radio- ja televisiolähetykset, 112 Suomi -mobiilisovellus, verkkosivut (pelastustoimi.fi, 112.fi, yle.fi), Teksti-TV:n sivu 112, kiinteä väestöhälytysjärjestelmä ja kaiutinautot.[27]

Laki vaaratiedotteesta (466/2012) tuli voimaan 1. kesäkuuta 2013. Laki määrittelee vaaratiedotteen toimivaltaisen viranomaisen ilmoitukseksi, jonka tarkoituksena on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta ja antaa toimintaohjeita. Vaaratiedotteen voivat antaa pelastusviranomaiset, poliisilaitokset ja rajavartioviranomaiset, ja ne välitetään Hätäkeskuslaitoksen kautta Yleisradiolle. Lain mukaan vaaratiedotteet on annettava suomeksi ja ruotsiksi sekä saamelaisten kotiseutualueella myös saamen kielellä.[28]

Matkapuhelinpohjaista varoitusjärjestelmää on suunniteltu Suomessa vuoden 2004 tsunamin jälkeen, mutta Cell Broadcast -järjestelmän toteutus ei edennyt rahoituskysymysten vuoksi.[29] Sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Jääskeläisen mukaan "aiemmin ei ole ollut rahaa" ja sitä oli "anottu vuosikaudet".[29]

Sovelluspohjaisen ratkaisun valinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi valitsi EU:n EECC-direktiivin vaaratiedottamisvelvoitteen toteuttamistavaksi sovelluspohjaisen 112 Suomi -ratkaisun. Hallituksen esityksessä HE 98/2020 vp (laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta) perusteltiin valintaa useilla seikoilla:[30]

  • Kustannukset: Cell Broadcast -järjestelmän arvioitiin edellyttävän "miljoonaluokan perustamiskustannuksia kunkin teleyrityksen verkossa", kun taas sovelluspohjaisen ratkaisun taloudelliset vaikutukset olisivat pienempiä.
  • Teknologian tulevaisuus: Esityksessä väitettiin tekstiviesti- ja CB-järjestelmien tukeutuvan "vanhenemassa olevaan teknologiaan" ja esitettiin, ettei päätelaitevalmistajilta ollut "saatavissa takeita siitä, että uudet älypuhelimet mahdollistaisivat tekstiviestit" pitkällä aikajänteellä.
  • Joustavuus: Sovelluksen katsottiin mahdollistavan paremman kohdennettavuuden ja "monipuolisemmat esteettömyyttä tukevat toiminteet".
  • Tietosuoja: 112 Suomi -sovellus "ei kerää käyttäjistään mitään tietoja", kun taas CB-järjestelmä "edellyttäisi kunkin teleyrityksen pitävän verkossaan reaaliaikaista tietoa kaikkien liittymien eli päätelaitteiden sijainnista".

Suomi on ainoa EU-maa, joka on luottanut pelkästään sovelluspohjaiseen ratkaisuun. Suomi ei erikseen hakenut poikkeuslupaa, vaan katsoi 112 Suomi -sovelluksen täyttävän direktiivin vaatimukset.[31]

Hallituksen esityksen kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IT-asiantuntija Petteri Järvinen on huomauttanut, että hallituksen esityksessä sekoitettiin tekstiviesti (SMS) ja Cell Broadcast toisiinsa, vaikka ne ovat eri teknologioita. Cell Broadcast ei ole tekstiviesti vaan suoraan puhelimen näytölle ilmestyvä hälytysikkuna, joka perustuu ETSI-standardiin. Järvisen mukaan perusteluiden kirjoittaja ei ymmärtänyt näiden tekniikoiden eroa.[31] Cell Broadcast -järjestelmän kustannuksia ei hallituksen esityksessä analysoitu erikseen tekstiviestijärjestelmästä, vaikka niiden kustannusrakenteet poikkeavat toisistaan.[31]

Järvisen mukaan hallituksen esityksen tietosuojaperustelu oli virheellinen: Cell Broadcast ei vaadi operaattorilta reaaliaikaista tietoa liittymien sijainnista, vaan viesti lähetetään kaikille tietyn tukiaseman alueella oleville laitteille ilman päätelaitteiden tunnistamista.[31] Järvinen tiivisti näkemyksensä: "Tärkeissä asioissa ei pidä sooloilla kansallisesti, vaan luottaa enemmistöön."[31]

Massatekstiviestien ongelmat olivat tiedossa jo ennen hallituksen esitystä. Suomi 100 -juhlavuoden itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2017 lähetettiin seitsemän miljoonaa onnittelutekstiviestiä kaikille suomalaisille matkapuhelinliittymiin: viestien lähettäminen kesti kahdeksan tuntia, ja Telian lähetysprosessin virheen vuoksi yli 400 000 asiakasta jäi kokonaan ilman viestiä.[32]

112 Suomi -sovelluksen rajoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

112 Suomi -sovelluksella on noin 2,5 miljoonaa käyttäjää, mikä kattaa vain osan Suomen väestöstä.[27] Sovelluksen puutteiksi on todettu:[31][33]

  • Kattavuusongelma: Sovellus ei tavoita vierailevia turisteja eikä henkilöitä, jotka eivät ole asentaneet sovellusta.
  • Android-ongelma: Monet Android-puhelimet sulkevat taustaprosesseja aggressiivisesti, jolloin sovellus ei välttämättä havaitse hälytyksiä.
  • Äänetön tila: Sovellus ei hälytä puhelimen ollessa äänettömällä, toisin kuin Cell Broadcast.
  • Akkukulutus: Jatkuva sijaintiseuranta kuluttaa puhelimen akkua.
  • Käyttöoikeudet: Sovellus vaatii sijaintitiedon jatkuvan käyttöoikeuden ja push-ilmoitusten sallimisen toimiakseen luotettavasti.

Droonitapahtumat 2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2026 Suomeen harhautuneet ukrainalaiset droonit käynnistivät laajan keskustelun vaaratiedottamisen riittävyydestä.

Sunnuntaina 29. maaliskuuta 2026 kaksi ukrainalaista droonia putosi Suomen maaperälle Kouvolan Oravalan ja Luumäen alueille. Poliisi vahvisti, että Kouvolaan pudonneessa droonissa oli räjähtämätön taistelukärki. Droonien uskotaan harhautuneen Venäjän kohteisiinsa suunnitelluista iskuista GPS-häirinnän vuoksi.[34] Droonien putoamisesta ei annettu vaaratiedotetta.[34]

15. toukokuuta 2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2026 Puolustusvoimat sai tiedon riskistä, että aiempaa suurempia ja raskaampaa räjähdelastia kuljettavia drooneja saattoi suuntautua Uudellemaalle Helsingin ja Porvoon väliselle alueelle.[35] Tapahtumien kulku:

Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio pahoitteli tilannetta ja totesi, että alkuperäinen vaaratiedote välittyi sovellukseen normaalisti, mutta "vaara ohi" -tiedote ei välittynyt teknisen vian vuoksi.[33] Osa käyttäjistä ei saanut sovelluksesta lainkaan ilmoitusta vaaratiedotteesta, vaikka sovelluksen asetukset olivat oikein.[36] Vainio totesi tekstiviestipohjaisesta vaaratiedottamisesta: "Massatekstiviestit kestäisivät tunteja."[33]

Droonit eivät lopulta suuntautuneet Suomeen. Pääministeri Petteri Orpo totesi, ettei tilanteessa ylireagoitu.[35] Median otsikot korostivat 112 Suomi -sovelluksen ongelmaa: Tekniikka&Talous otsikoi "Hävittäjät ilmassa, 112 Suomi -sovellus unessa" ja Iltalehti "Hävittäjät olivat jo palanneet kotiin, 112 Suomi -sovellus pysyi yhä vaiti".[37][38]

Cell Broadcastin käyttöönotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeriö ilmoitti 15. huhtikuuta 2026, että Suomi ottaa käyttöön Cell Broadcast -tekniikkaan perustuvan varoitusjärjestelmän EU-Alert-mallin mukaisesti viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä.[27] Järjestelmän teknisen toteutuksen arvioidaan maksavan noin viisi miljoonaa euroa.[33] Hallitus esitti pelastustoimelle kuuden miljoonan euron määrärahan vaaratiedottamisen kehittämiseen vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa.[39]

Cell Broadcast tulee 112 Suomi -sovelluksen rinnalle, ei korvaamaan sitä.[27] Teleoperaattorijärjestö FiComin toimitusjohtaja Elina Ussan mukaan operaattorit odottavat virallista toimeksiantoa ja arvioivat Cell Broadcast -järjestelmän rakentamisen olevan "kuukausien työ", joten järjestelmä voisi olla valmis jo vuoden 2027 alkupuolella.[40]

Samanaikaisesti sisäministeriö käynnisti maaliskuussa 2026 EU-rahoitteisen SIREN-hankkeen, jossa kehitetään 112 Suomi -sovellukseen ilmasta uhkaavasta vaarasta varoittamisen ominaisuus. Hankkeessa ovat mukana Ilmavoimat, hyvinvointialueiden pelastuslaitokset ja Hätäkeskuslaitos, ja hankekausi kestää vuoden 2027 loppuun.[39]

Lainsäädäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vaaratiedottamista ja Cell Broadcastin käyttöönottoa säätelevät useat lait:

  • Laki vaaratiedotteesta (466/2012): Säätelee vaaratiedotteen antamista ja välittämistä. Vaaratiedote voidaan antaa, kun vaarallinen tapahtuma saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai vaaraa merkittävästä omaisuusvahingosta. Vaaratiedotteet välitetään Hätäkeskuslaitoksen kautta Yleisradiolle.[28]
  • Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014): Lain 280 § asettaa teleyrityksille velvoitteen välittää kohdennettu viranomaistiedote Hätäkeskuslaitokselta. Traficom on antanut suosituksen kohdennetun viranomaistiedotteen välittämisestä.[41][42]
  • Pelastuslaki (379/2011) ja laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021): Säätelevät pelastusviranomaisten toimivaltuuksia vaaratiedotteiden antamisessa.[41]

Vertailu naapurimaihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on viimeinen Pohjoismaista, joka ottaa Cell Broadcastin käyttöön. Norjan Nødvarsel-järjestelmä ja Tanskan S!RENEN ovat toimineet vuodesta 2023.[13] Ruotsin SE Alert -järjestelmä on suunniteltu käyttöönotettavaksi vuoden 2026 aikana täydentämään nykyistä tekstiviestipohjaista VMA-järjestelmää (Viktigt meddelande till allmänheten), ja sen arvioidaan tavoittavan 95 prosenttia Ruotsin väestöstä.[43] Viron EE-Alarm-järjestelmään on varattu 3,7 miljoonaa euroa, ja se on toteutusvaiheessa.[13]

Turvallisuus ja yksityisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityisyysnäkökulma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cell Broadcast on suunniteltu yksityisyys edellä. Järjestelmä ei vaadi vastaanottajan puhelinnumeroa, sijaintitietoa tai rekisteröitymistä, ja se on täysin GDPR-yhteensopiva. Viestien lähettäjä ei saa tietoa siitä, ketkä viestin vastaanottivat.[2] Tämä eroaa Location-Based SMS -tekniikasta, joka edellyttää operaattorin tilaajarekisterin käyttöä.[23]

Väärennöshaavoittuvuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coloradon yliopiston tutkijat osoittivat vuonna 2019, että Cell Broadcast -hälytysten väärentäminen (spoofing) on teknisesti mahdollista rajoitetulla alueella. Tutkimuksessa This is Your President Speaking: Spoofing Alerts in 4G LTE Networks tutkijat osoittivat, että neljällä kannettavalla tukiasemalla (1 watin lähetysteho kukin) voidaan saavuttaa 90 prosentin onnistumisprosentti 50 000 paikan stadionilla.[44] Haavoittuvuus sijaitsee tukiasemien ja käyttäjälaitteiden välisessä radiorajapinnassa, kun taas viranomaisten ja verkon välinen yhteys on salattu.[44]

Tutkimus palkittiin MobiSys 2019 -konferenssin Best Paper Award -palkinnolla Soulissa, ja tutkijat jakoivat löydöksensä vastuullisesti FEMA:lle, FCC:lle, 3GPP:lle, GSMA:lle sekä suurimmille yhdysvaltalaisille operaattoreille ja laitevalmistajille ennen julkaisua.[44]

Kritiikki ja rajoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniset rajoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cell Broadcast -teknologiaan liittyy useita rajoituksia:[2][9]

  • Ei toimitusvarmenusta: Lähettäjä ei saa tietoa siitä, kuinka moni vastaanotti viestin. Jos tukiasemat ovat vaurioituneet esimerkiksi myrskyn tai maanjäristyksen seurauksena, viestit eivät välttämättä saavuta vastaanottajia.
  • Viestipituuden rajoitus: Enintään 1 395 merkkiä ei välttämättä riitä yksityiskohtaisten toimintaohjeiden välittämiseen.
  • Kohdistuksen epätarkkuus: Viestit lähetetään kaikille tietyn alueen laitteille, mikä voi johtaa turhien hälytysten vastaanottamiseen kohdealueen ulkopuolella.
  • Laiteyhteensopivuus: Kaikki puhelimet eivät tue Cell Broadcastia, ja monissa laitteissa sen vastaanotto on oletusarvoisesti poissa käytöstä.
  • Viestien katoaminen: Vastaanotettu Cell Broadcast -viesti voi kadota puhelimen muistista, eikä sen löytäminen jälkikäteen ole aina helppoa.

Hälytysväsymys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liian tiheä hälytysten lähettäminen voi johtaa hälytysväsymykseen (alert fatigue), jossa vastaanottajat alkavat sivuuttaa hälytyksiä tai poistaa ne käytöstä. Ilmiö on havaittu erityisesti Etelä-Koreassa, jossa käyttäjät saattoivat vastaanottaa yli 900 hälytystä vuodessa.[21] Hälytysväsymys heikentää järjestelmän tehokkuutta todellisissa hätätilanteissa.

Vaihtoehtoisten järjestelmien vertailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
JärjestelmäVahvuudetHeikkoudet
Cell BroadcastNopea, anonyymi, ei kuormita verkkoa, ei vaadi sovellusta, ohittaa äänettömän tilanEi toimitusvarmenusta, laiterajoituksia, kohdistuksen epätarkkuus
Location-Based SMSToimitusvarmennus, toimii kaikissa puhelimissaKuormittaa verkkoa, vaatii tilaajarekisterin, hidas suurille vastaanottajamäärille
Mobiilisovellus (esim. 112 Suomi)Räätälöitävissä, lisätoimintoja, edullinen toteuttaaVaatii latauksen, taustaprosessiongelmat, matala kattavuus
SireenitEi vaadi teknologiaa, kuuluu ulkonaEi sisätiloissa, ei tietoa uhasta
Radio ja televisioLaaja kattavuus, yksityiskohtainen tietoHidas, vastaanottaja ei välttämättä seuraa lähetystä
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 3GPP TS 23.041 – Technical realization of Cell Broadcast Service (CBS) 3GPP. Viitattu 16.5.2026.
  2. 1 2 3 4 5 Cell Broadcast – Early Warning for All ITU. Viitattu 16.5.2026.
  3. 1 2 3 4 Directive (EU) 2018/1972 – European Electronic Communications Code EUR-Lex. 11.12.2018. Viitattu 16.5.2026.
  4. 1 2 Friedhelm Hillebrand Wireless History Foundation. Viitattu 16.5.2026.
  5. 1 2 Lost in Time – the Fathers of SMS GSM History. Viitattu 16.5.2026.
  6. ↑ Cell Broadcast for mass alerting Intersec. Viitattu 16.5.2026.
  7. 1 2 TS 23.041 – CBS General description Tech-Invite. Arkistoitu 18.10.2025. Viitattu 16.5.2026.
  8. 1 2 3 4 5 ETSI TS 102 900 V1.4.1 – European Public Warning System (EU-ALERT) using the Cell Broadcast Service ETSI. 2023. Viitattu 16.5.2026.
  9. 1 2 3 Cell Broadcast Mavenir. Viitattu 16.5.2026.
  10. ↑ TS 29.168 – Cell Broadcast Centre Interfaces with the Evolved Packet Core Tech-Invite. Arkistoitu 11.12.2025. Viitattu 16.5.2026.
  11. ↑ TS 29.518 – Access and Mobility Management Services Tech-Invite. Arkistoitu 11.11.2025. Viitattu 16.5.2026.
  12. ↑ Public Warning Systems BEREC. Viitattu 16.5.2026.
  13. 1 2 3 4 Where Are We With Public Warning? EENA. Viitattu 16.5.2026.
  14. 1 2 3 4 5 ETWS – Earthquake and Tsunami Warning System – Japan Cell Broadcast smscellbroadcast.wordpress.com. 15.8.2020. Viitattu 16.5.2026.
  15. ↑ ETSI TS 122 268 V17.0.0 – Public Warning System (PWS) requirements ETSI. Viitattu 16.5.2026.
  16. 1 2 3 4 5 Wireless Emergency Alerts FEMA. Viitattu 16.5.2026.
  17. ↑ Wireless Emergency Alerts: How Your Mobile Device Could Save Your Life NOAA/NWS. Viitattu 16.5.2026.
  18. 1 2 3 NL-Alert: The Netherlands' Essential Emergency Alert System Amsterdam Daily News. Viitattu 16.5.2026.
  19. 1 2 Smaller polygons and cell alerts: How Israel's Home Front Command honed its civilian alert system Breaking Defense. 1.2.2025. Viitattu 16.5.2026.
  20. ↑ Cell Broadcasting Service Digital Government Korea. Arkistoitu 16.9.2025. Viitattu 16.5.2026.
  21. 1 2 3 Public Warning System and Alert Fatigue in South Korea PMC. Viitattu 16.5.2026.
  22. 1 2 3 4 The UK is testing its new emergency alerts system this Sunday TechCrunch. 21.4.2023. Viitattu 16.5.2026.
  23. 1 2 3 FR-Alert: a European reference combining Cell Broadcast and Location-Based SMS EENA. Viitattu 16.5.2026.
  24. 1 2 Everbridge Selected to Power the National Public Warning System for Germany Everbridge. Viitattu 16.5.2026.
  25. 1 2 2024 Spain Floods: Failures in Early Warning, Action, Coordination and Localisation GNDR. Viitattu 16.5.2026.
  26. ↑ Suomesta kehittyi 80 vuodessa väestönsuojelun suurvalta Pelastustieto. Viitattu 16.5.2026.
  27. 1 2 3 4 Suomi kehittää vaaratiedottamisen järjestelmää Sisäministeriö. 15.4.2026. Viitattu 16.5.2026.
  28. 1 2 Laki vaaratiedotteesta 466/2012 Finlex. Viitattu 16.5.2026.
  29. 1 2 Suomeen tulee viimein sama vaaratiedotusjärjestelmä kuin muualla EU:ssa Yle Uutiset. Viitattu 16.5.2026.
  30. ↑ HE 98/2020 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta Finlex. Viitattu 16.5.2026.
  31. 1 2 3 4 5 6 Järvinen, Petteri: 112 Suomi -sovelluksen historia – miksi Suomi sooloili vaaratiedottamisessa? Petteri Järvisen blogi. 3.4.2026. Viitattu 16.5.2026.
  32. ↑ Telia epäonnistui: yli 400 000 asiakasta ei saanut Suomi 100 -onnittelutekstiviestiä MTV Uutiset. 7.12.2017. Viitattu 16.5.2026.
  33. 1 2 3 4 Kavander, Anni: Drooniuhan vaaratiedottaminen ei toiminut kunnolla – Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja pahoittelee Yle Uutiset. 15.5.2026. Viitattu 16.5.2026.
  34. 1 2 Kouvolaan ja Luumäelle putosi kaksi droonia Yle Uutiset. 29.3.2026. Viitattu 16.5.2026.
  35. 1 2 Puolustusvoimat: Ei havaintoja, että lennokkeja olisi tullut Suomen alueelle, Orpo kiistää ylireagoinnin Yle Uutiset. 15.5.2026. Viitattu 16.5.2026.
  36. ↑ Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja: 112 Suomi -sovelluksessa oli häiriö Talouselämä. 15.5.2026. Viitattu 16.5.2026.
  37. ↑ Hävittäjät ilmassa, 112 Suomi -sovellus unessa Tekniikka&Talous. 15.5.2026. Viitattu 16.5.2026.
  38. ↑ Hävittäjät olivat jo palanneet kotiin, 112 Suomi -sovellus pysyi yhä vaiti Iltalehti. 15.5.2026. Viitattu 16.5.2026.
  39. 1 2 Droonihälytys tulee suomalaisten kännyköihin vuonna 2027 Yle Uutiset. 1.4.2026. Viitattu 16.5.2026.
  40. ↑ Eikö 112 viime yönä varoittanut droonista? Espanjassa olisit herännyt Yle Uutiset. 16.5.2026. Viitattu 16.5.2026.
  41. 1 2 Laki sähköisen viestinnän palveluista Traficom. Viitattu 16.5.2026.
  42. ↑ Suositus kohdennetun viranomaistiedotteen välittämisestä Traficom / Kyberturvallisuuskeskus. Viitattu 16.5.2026.
  43. ↑ Sweden's New SE Alert System: Faster, Reliable Emergency Warnings Sweden Herald. Viitattu 16.5.2026.
  44. 1 2 3 Emergency alerts can be spoofed, researchers find University of Colorado Boulder. 11.6.2019. Viitattu 16.5.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]