EU-Alert
EU-Alert on viestintäjärjestelmä, jonka kautta viranomaiset lähettävät tekstimuotoisia vaaratiedotteita suoraan puhelinten näytölle niiden sijainnin perusteella. EU-Alertin toiminta perustuu yksinkertaiseen ja tehokkaaseen Cell Broadcast -tekniikkaan. Viestin kohteeksi valitaan tietyt matkapuhelinverkon tukiasemat, jotka toimittavat viestin edelleen kaikkiin sen kuuluvuusalueen puhelimiin. Palvelu on ETSI:n maailmanlaajuisesti standardoima osa 2G- ja 3G-verkkoja nimellä SMS-CB ja osa 4G- ja 5G-verkkoja nimellä Public Warning System (PWS). Järjestelmä on suunniteltu yhteiskäyttöiseksi, eli vaikka sen tarkat toteutukset vaihtelevat maittain, viestit saapuvat myös ulkomaisten vierailijoiden puhelimiin.[1]
Tekniikka on käytössä suurimmassa osassa Euroopan maita ja muita länsimaita. Ruotsissa EU-Alert korvaa aiemman sijaintiin perustuvien tekstiviestien järjestelmän (LB-SMS, Location Based SMS) kesäkuussa 2026.[2] Suomessa järjestelmä ei ole käytössä, mutta tekniikan käyttöönottoa alettiin selvittää vuonna 2026.[3] Järjestelmän kiireellistä käyttöönottoa ovat julkisuudessa vaatineet Petteri Järvinen ja Mikko Hyppönen sen jälkeen, kun Suomeen harhautui ukrainalaisia drooneja maalis–huhtikuussa 2026.[4]
EU-Alert-standardi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EU-Alert käyttää matkapuhelinverkon soluyleislähetys- eli cell broadcast -viestinvälitystekniikkaa (myös SMS-CB, CB SMS tai Cell Broadcasting Service CBS), jolloin vastaanottajien määrä ja verkon kuormitus ei vaikuta viestin perillemenoon tai sen nopeuteen. Järjestelmä on kevyt ja hyvin käyttökelpoinen suurissa vaaratilanteissa, jolloin verkon kuormitus kasvaa ja puhelut tai mobiilidata eivät välttämättä ole käytettävissä.
Vakavissa vaaratilanteissa viesti ja merkkiääni välitetään puhelimeen riippumatta sen asetuksista.

Matkapuhelinverkon viestinvälitys käytössä
Matkapuhelinverkon viestinvälitys toteutuksessa
Sijaintiin perustuva SMS (LB-SMS) päivittymässä matkapuhelinverkon viestinvälitykseen
Sijaintiin perustuva SMS (LB-SMS)
FI-Alert
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]8. huhtikuuta 2026 julkaistiin kansalaisaloite[5] järjestelmän käyttöönotosta myös Suomessa.[a] Sisäministeriö tiedotti 16. huhtikuuta, että järjestelmä otetaan käyttöön Suomessa vuonna 2027.[6] Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto ja varapuheenjohtaja Mikko Savola kuitenkin hoputtivat tiedotustilaisuudessa toukokuussa 2026, että viranomaisten tulee ottaa Cell Broadcast -pohjainen vaaratiedotejärjestelmä käyttöön mahdollisimman pian.[7]
Sisäministeriö tiedotti 15. kesäkuuta 2026, että se on 12. kesäkuuta aloittanut hallituksen esitykseen tähtäävän säädösvalmistelun nimeltä Vaaratiedotteesta annetun lain muuttaminen. Vaaratiedotelakiin lisätään Cell Broadcast Service yhdeksi varoittamismenetelmäksi, eli CBS-ratkaisu täydentää jo olemassa olevia vaaratiedotekanavia. Ministeriön mukaan "järjestelmä mahdollistaa nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittämisen vaara-alueella oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille". Lisäksi voidaan tehdä muitakin välttämättömiä muutoksia vaaratiedotteesta annettuun lakiin. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan marraskuun alussa 2026.[8][9][10] Eduskunnassa käsittely eteni ripeästi niin että tasavallan presidentti saattoi vahvistaa lain perjantaina 16. lokakuuta 2026. Näin ollen laki tulee voimaan heti marraskuun alussa.[11]
Valtakunnalliset testaukset marraskuussa 2026
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]FI-Alert-järjestelmän valtakunnallinen testaus 4G- ja 5G-puhelimiin toteutetaan marraskuussa 2026. Ensimmäinen testi tapahtuu tiistaina 17. marraskuuta 2026 kello 12. Ensitesti on ilmoitus, joka käyttää puhelimen tavallista ilmoitusääntä tai värinää omien asetusten mukaisesti.[12][13]
Toinen testi tehdään viikon päästä ensimmäisestä eli tiistaina 24. marraskuuta klo 12. Matkapuhelimiin lähetetään FI-Alert-ilmoitus, josta tällä kertaa kuuluu noin 10 sekunnin ajan hälytysääni. Ääni kuuluu vaikka puhelin olisi äänettömällä tai käytössä on Androidin Älä häiritse -tila tai iOS:n Keskity-tila (iPhone-puhelimet).[12][13]
Vaaratiedote on niin sanotusti monikanavainen eli se annetaan samaan aikaan usealla tavalla. FI-Alertin lisäksi tiedotteet tulevat 112 Suomi -sovellukseen ja Ylen omaan sovellukseen. Lisäksi vaaratiedote välitetään radion, television ja Teksti-TV:n sivun 112 kautta.[13] Jos käytössä on vanha puhelin, joka ei ole 4G- tai 5G-malli, tiedotteet ovat näkyvillä näissä muissa ilmoituskanavissa.[12]
FI-Alert-järjestelmä lähettää varoitukset jokaiselle suoraan 4G- ja 5G-puhelimeen. Testivaroitus tulee puhelimeen ilman mitään sovellusta, mutta puhelimen käyttöjärjestelmä tulee olla päivitetty uusimpaan versioon. Lisäksi puhelin pitää käynnistää päivityksen jälkeen uudelleen. iPhone-puhelimissa tarvittava käyttöjärjestelmä on iOS 27.2 tai uudempi. Android-puhelimiin päivitys tulee automaattisesti taustalla, eikä koko käyttöjärjestelmää tarvitse päivittää. Google Play -järjestelmäpäivityksen taas on oltava 1. lokakuuta 2026 tai uudempi. Puhelin kannattaa sammuttaa ja käynnistää uudelleen, jotta ilmoitukset varmasti tulevat perille.[12]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2004 tapahtunut Aasian tsunamikatastrofi herätti päättäjät Suomessa miettimään, kuinka kansalaiset tavoitetaan poikkeusoloissa. Miten tarvittaessa onnistuu väestön varoittaminen, kun on kyse luonnononnettomuuksista, sotilaallisista uhkista ja muista hätätilanteista.[14]
Vuonna 2005 valmistui Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tutkintaselostus Aasian luonnonkatastrofi 26.12.2004. Otkes antoi toimenpidesuosituksia eri hallinnonaloille raportin luvussa 7. Sivulla 155 kohdassa 12 todetaan: "Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi huolehtia siitä, että [––] matkapuhelinverkkoja voitaisiin käyttää tehokkaasti viranomaisten tiedotustoimintaan kriisitilanteissa". Viestintävirasto perusti 2005 työryhmän, jossa olivat mukana sisäministeriön pelastusosasto, Elisa, Finnet Verkot, TeliaSonera ja Nokia. Ryhmä julkaisi raportin nimeltä Tekstiviestijärjestelmät väestön varoittamisessa.[14]
Ryhmä ei kuitenkaan suositellut tavanomaisten tekstiviestien käyttöä väestön varoittamiseen. Ryhmän näkemyksen mukaan kännykkäverkkojen standardoitu soluyleislähetys eli Cell Broadcasting Service olisi valittava sen sijaan: "CBS-järjestelmä on ainoa vaihtoehto, mikäli käyttöön otettavalle järjestelmälle asetetaan tiukat nopeusvaatimukset suurelle liittymäjoukolle."[14]
Viestintäviraston asettama työryhmä vertasi siis kahta eri tekniikkaa, tekstiviestejä ja Cell Broadcastia.
- Tekstiviestijärjestelmä toimisi kaikissa matkapuhelimissa, eikä järjestelmä olisi kallis.
- Toisaalta tekstiviestijärjestelmä on liian hidas ja raskas: Olisi tunnistettava alueella olevat kännykät (IMEI) ja etsittävä käyttäjien puhelinnumerot, vasta sitten alkaa lähetys.
- Soluyleislähetys (Cell Broadcasting Service, CBS): Viestintä onnistuu sekunneissa tai minuuteissa; suora yhteys jokaiseen matkapuhelimeen, joka on tukiaseman alueella.
- Toisaalta soluyleislähetys vaatisi uusia laitteistoja ja verkkomuutoksia, ja järjestelmän käyttöönotto ja ylläpito tulisi tekstiviestipohjaista järjestelmää kalliimmaksi. Lisäksi "käyttöönottoon kuluu vähintään vuosi".[14]
Jo vuonna 2005 soluyleislähetys eli CBS siis nähtiin järjestelmänä, joka tavoittaa sekä kansalaiset että alueen matkailijat laajasti ja nopeasti. Silti Suomessa lähdettiin kehittämään tekstiviestipohjaista järjestelmää ja myöhemmin älypuhelimiin 112 Suomi -sovellusta. Vuonna 2014 Pelastusopisto ja Polamk julkaisivat raportin Tiedontuotannosta viestintäprosesseihin jossa todettiin, että soluyleislähetystä tulisi selvittää. Raportissa huomautettiin, että varoitustapana älypuhelinsovellus toimii vain silloin, jos sen käyttäjä jakaa sijaintinsa – toisin sanoen puhelimen GPS-paikannus on päällä. Kuitenkin vuonna 2015 julkaistiin sitten 112 Suomi -sovellus. Lopulta vuonna 2026 viimein kehitetään soluyleislähetysjärjestelmää (CBS), kuten Viestintäviraston työryhmä vuonna 2005 suositteli.[14]
Suomessa kaikki vaaratiedotteiden antaminen on keskitetty Hätäkeskuslaitoksen johtokeskukseen. Hätäkeskuslaitoksen valmiusjohtaja Marko Nieminen kertoi Ylelle toukokuussa 2026, että Hätäkeskuslaitos on seurannut vaaratiedottamisen kehittämistä eri maissa pitkään, ja uuden teknologian tarve on kyllä ollut tiedossa jo "ainakin 18 vuotta". Niemisen mukaan "kaikki viranomaiset ovat olleet (asiasta) yksimielisiä – soluyleislähetys, eli cell broadcast, olisi paras tapa lähettää vaaratiedotteita kännyköihin". Valmiusjohtajan sanoin 112 Suomi -sovellusta ei alun perin ole edes tarkoitettu vaaratiedotteiden lähettämiseen. Sovelluksella pyrittiin sen sijaan ratkaisemaan se, ettei hätäkeskus 2010-luvun alkupuolella saanut riittävää tietoa soittajan sijainnista, jos tämä ei itsekään osannut sitä kertoa. Älypuhelimen gps-siru kyllä tiesi sijainnin, mutta se ei välittynyt hätäkeskukseen; sovelluksen avulla tieto taas saatiin. Nykyään sijaintitieto lähtee Euroopassa suoraan puhelimesta hätäkeskukseen automaattisesti.[15] (Advanced Mobile Location eli AML, kehitetty 2014.)[16][17][18]
Hätäkeskuslaitoksen valmiusjohtaja Marko Niemisen mukaan vuonna 2019 112 Suomi -sovellukseen lisättiin myös vaaratiedotteet, koska parempia cell broadcast - tai tekstiviestipohjaisia järjestelmiä ei näyttänyt olevan tulossa Suomeen. Lisäys tehtiin olemassa olevan sovelluskehitysrahan puitteissa. Hätäkeskuslaitos ei ollut ajamassa sovellusta vaaratiedotteiden välitykseen viralliseksi järjestelmäksi, sillä sovelluspohjaisuuden heikkoudet olivat hyvin tiedossa: Paikannukseen ei ole pakko antaa lupaa; sovellus voi jäädä päivittämättä; käyttöjärjestelmä siirtää sovelluksen lepotilaan, jos sitä ei käytä hetkeen. Puhelimessa ei välttämättä ole edes mobiilidata tai langaton verkko päällä.[15]
Vuonna 2020 tehtiin lakimuutos, jonka yhteydessä 112 Suomi -sovelluksen vaaratiedotteesta kuitenkin tuli virallinen vaaratiedotteiden välityskanava. Lainvalmistelun aikana hankkesta antoi lausunnon myös Säteilyturvakeskus eli STUK. STUK oli ainoa taho, joka nosti lausunnossaan esiin sovelluksen ongelmat vaaratiedottamisessa. Se esitti lisäksi käyttöön otettavaksi joko soluyleislähetystä tai tekstiviestejä.[b] Lainsäätäjän ratkaisuun vaikutti ilmeisesti se, että soluyleislähetykseen olisi tullut erikseen varata rahaa ja että 112 Suomi -sovellus oli ladattu jo noin kaksi miljoonaa kertaa.[15][19][20]
Vaihtoehtoiset ratkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Radio- ja tv-lähetysten yhteydessä tapahtuvan tiedottamisen rinnalla on yleensä käytössä jokin muukin tapa varoittaa kansalaisia. EU-Alert-viestintäjärjestelmän vaihtoehtoina ovat yleensä joko sijaintiin perustuvat tekstiviestit (location based SMS) tai älypuhelinsovellus. Euroopan unionin direktiivi (EU) 2018/1972)[21] eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, asettaa varoitusjärjestelmälle tietyt vaatimukset eli järjestelmän täytyy:
- välittää viesti tehokkaasti
- mahdollistaa vaaraviestin helppo vastaanotto
- tavoittaa myös maassa vierailevat ihmiset
- välittää viesti ilman käyttäjämaksua
- turvata käyttäjän yksityisyys
Ladattavat puhelinsovellukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka puhelinsovellukseen on mahdollista rakentaa monipuolisia toimintoja, kuten ohjeistusta ensiapua vaativiin tilanteisiin, sillä on direktiiviin verraten myös lukuisia heikkouksia. Ensinnäkin käyttäjän täytyy itse ladata sovellus puhelimeen. Sovelluksen toiminta edellyttää muun muassa sitä, että käyttäjä sallii GPS- ja mobiilidatayhteyden ja että puhelimessa ja sovelluksessa on oikeat asetukset. Sovellus ei ehkä toimi, ellei puhelimeen ole ladattu sen viimeisintä päivitystä. Kaiken lisäksi puhelimen käyttöjärjestelmä saattaa siirtää harvoin käytetyn sovelluksen lepotilaan. Vaaratilanteessa mobiiliverkko yleensä myös kuormittuu voimakkaasti.[15]
Vuosien varrella eri maissa on jouduttu toteamaan, että vain osa väestöstä lataa hälytysjärjestelmänä käytetyn mobiilisovelluksen. Esimerkiksi Saksassa Katwarn- tai NINA-sovelluksen[22] oli ladannut alle 3 %:ia väestöstä ja Ranskassa alle 1 %:ia väestöstä paikallisen SAIP-sovelluksen (Système d’Alerte et d’Information des Populations). Ranska luopuikin sovelluksesta kesäkuussa 2018.[23][24]
Sijaintiin perustuvat tekstiviestit (LB-SMS)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sijaintiin perustuva tekstiviesti (Location-Based-SMS, LB-SMS) on tavallinen tekstiviesti, joka lähetetään kaikkiin tietyn alueen matkapuhelimiin. Tällainen viestintä on mahdollista vain, jos verkko-operaattoreilla on tiedossa jokainen kulloisellakin hetkellä tietyllä alueella oleva liittymä. Normaalissa operaattoritoiminnassa yksityiskohtaista liittymätietoa ei verkon solutasolla yleensä ole, eikä verkkoseuranta ole standardisoitua. Hyvin yksityiskohtainen seuranta voi olla ongelmallista myös käyttäjän yksityisyyden turvaamisen kannalta. Normaali tekstiviesti tulee myös lähettää jokaiselle käyttäjälle erikseen, sillä tekstiviestilähetys-standardi poikkeaa tältä osin soluyleislähetystekniikasta (Cell Broadcast), joka mahdollistaa yhden viestin monistamisen usealle vastaanottajalle. Tavallisen tekstiviestin vastaanottaja ei myöskään voi varmentaa viestin aitoutta.
Ruotsin suuronnettomuuksista ja poikkeustilanteista vastaava viranomainen – Myndigheten för civilt försvar, MCF – julkaisi toukokuussa 2018 raportin, jonka mukaan on epätodennäköistä, että vakavassa vaaratilanteessa tekstiviestipohjaiset vaaratiedotteet todella toimivat ja että ne saataisiin lähetettyä riittävän nopeasti eli alle minuutissa.[25][26] Tekstiviestipohjaisen vaaraviestin lähettäminen jokaiselle vastaanottajalle erikseen voi kestää tunteja. Tekstiviesti tavoittaa kuitenkin myös vanhimmatkin matkapuhelinmallit.[27][28]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aloitetta ehti kannattaa vajaat 4'000 ihmistä. Sisämisteriö ilmoitti noin viikko aloitteen käynnistämisen jälkeen, että FI-Alert otetaan käyttöön, joten lisää kannatusilmoituksia ei enää ollut tarve kerätä.
- ↑ STUK:in lausunto 28.9.2020; Hallituksen esitys HE 98/2020 eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi: Terveyden suojeleminen säteilyn aiheuttamilta haitoilta säteilyvaaratilanteessa edellyttää, että vaaratilannetieto tavoittaa kaikki Suomen alueella olevat henkilöt oikea-aikaisesti ja laaja-alaisesti. Tämä kattaa myös maassa tilapäisesti oleskelevat henkilöt, kuten turistit. STUK esittää, että vaaratiedottamisen vaatimusten täyttämisessä noudatetaan Body of European Regulators for Electronic Communication eli BEREC ohjeistusta, jonka mukaan tieto olisi saatava ilman rekisteröintiä tai erilaisia lataustoimia. STUK esittää, että tiedottaminen toteutettaisiin edellä mainituin perusteluin lisäksi SMS- tai CB-pohjaisen vaaratilannetiedottamisen keinoin. https://www.eduskunta.fi/fi/asiat-ja-aanestykset/valtiopaivaasiat/asiakirjat/edktunnus/EDK-2020-AK-317848/pdf.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Technical specification ETSI TS 102 900 V1.3.1 ETSI EMTEL. Viitattu 1.4.2026.
- ↑ Matias Åberg: ”Kaikki kännykät alkavat hälyttää” – Ruotsille uusi varoitusjärjestelmä SVT Nyheter. 30.3.2026. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ Matias Åberg: Ilmahälytyksen voi saada Suomessa tulevaisuudessa suoraan puhelimeen SVT Nyheter. 31.3.2026. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ Kristiina Tolkki: Suomi sooloilee vaaratiedottamisessa, asiantuntijat kysyvät miksi Yle Uutiset. 3.4.2026. Viitattu 3.4.2026.
- ↑ FI-ALERT-järjestelmä käyttöön vaaratiedotejärjestelmäksi Suomessa kansalaisaloite.fi. Viitattu 8.4.2026.
- ↑ Suomi kehittää vaaratiedottamisen järjestelmää valtioneuvosto.fi. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ De Fresnes, Tulikukka – Raivio, Petri: Puolustusvaliokunnan Autto patistaa uusimaan kännyköiden varoitusjärjestelmän nopeasti: ”Viranomaisten täytyy pystyä parempaan” Yle Uutiset. 19.5.2026. Viitattu 22.5.2026.
- ↑ Vaaratiedotteesta annettua lakia muutetaan Sisäministeriö. 15.6.2026. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Vaaratiedotteesta annetun lain muuttaminen (Sisäministeriön hanke SM010:00/2026) 12.6.2026. Sisäministeriö - Inrikesministeriet. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Hallituksen esitys HE 139/2026 eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta 4.9.2026. Suomen eduskunta. Viitattu 16.10.2026.
- ↑ Gertsch, Mia: Vaaratiedotteet jo marraskuussa suoraan matkapuhelimiin Yle Uutiset. 15.10.2026. Viitattu 16.11.2026.
- 1 2 3 4 Hankaniemi, Anu Leena: Äänettömällä olevasta kännykästäkin kuuluu keskellä päivää marraskuussa 10 sekunnin hälytysääni Aamulehti. 14.11.2026. Viitattu 16.11.2026.
- 1 2 3 Vaaratiedotejärjestelmää testataan marraskuussa – FI-Alert mukana valtakunnallisessa kokeilussa Sisäministeriön tiedote. 11.11.2026. Viitattu 16.11.2026.
- 1 2 3 4 5 Mäntylä, Juha-Matti: Analyysi: Näin Suomessa sählättiin 20 vuotta kännyköiden vaaratiedotteiden kanssa Yle Uutiset. 20.5.2026. Viitattu 22.5.2026.
- 1 2 3 4 Mäntylä, Juha-Matti: Valmiusjohtaja: Viranomaiset tiesivät koko ajan, että 112-sovellus ei ole paras vaihtoehto vaaratiedotteen lähettämiseen Yle Uutiset. 23.5.2026. Viitattu 23.5.2026.
- ↑ UK shows the way towards accurate caller location – An example for others to replicate! EENA. Viitattu 23.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Advanced Mobile Location EENA. Viitattu 23.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Homepage EENA. (EENA, the European Emergency Number Association – Euroopan hätänumeroyhdistys). Viitattu 23.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Hallituksen esitys HE 98/2020 eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi www.eduskunta.fi. Suomen eduskunta. Arkistoitu 18.1.2026. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ HE 98/2020 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (Hallituksen esityksen HE 98/2020 pdf-versio.) 2020. Suomen eduskunta. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Konsolidoitu teksti: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) eur-lex.europa.eu. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Spehr, Michael: Apps Katwarn und Nina: Warnung: Sie werden nicht gewarnt FAZ.NET. 14.3.2017. Frankfurter Allgemeine. Viitattu 15.6.2026. (saksaksi)
- ↑ Signoret, Perrine – Tual, Morgane – Audureau, William: Le gouvernement abandonne l’application d’alerte attentat SAIP 29.5.2018. Le Monde. Viitattu 15.6.2026. (ranskaksi)
- ↑ Williams, Eirwen: SAIP, the French alert app, shuts down www.rudebaguette.com. 1.6.2018. Rude Baguette. Viitattu 15.6.2026. (englanniksi)
- ↑ [https://rib.msb.se/Filer/pdf/28495.pdf Analys av VMA 2017 : en studie av hur VMA hanterats i aktuella händelser] (ISBN 978-91-7383-850-4. VMA=Viktigt meddelande till allmänheten) maj 2018. Myndigheten för samhällskydd och beredskap, MSB. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Dokumentsida - Bibliotek - MSB RIB rib.msb.se. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ G. M. A. News:Late text warnings amid heavy rain? Telcos explain why GMA News Online. 13.8.2018. Viitattu 15.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Lopes, Melissa: Risco de incêndio: SMS da Proteção Civil chegou a 6 milhões de pessoas (Portugalilainen LB-SMS-varoitus tavoitti 6 miljoonaa ihmistä 2 tunnissa.) Notícias ao Minuto. 5.9.2019. Viitattu 15.6.2026. (portugaliksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FI-Alert - puhelimeen saapuva vaaratiedote. FI-Alert on uusi tapa saada vaaratiedotteet puhelimeen. Uusi järjestelmä täydentää nykyisiä vaaratiedottamisen keinoja. Pelastustoimi, Räddningsväsendet.
- Aasian luonnonkatastrofi 26.12.2004. Onnettomuustutkintakeskus, Tutkintaselostus A 2/2004 Y.
- Tiedontuotannosta viestintäprosesseihin. Pelastusopiston julkaisu, B-sarja: Tutkimusraportit, 1/2014. ISBN 978-952-5905-40-3
- STUK:in lausunto 28.9.2020 Liikenne- ja viestintävaliokunnalle (LiV) Hallituksen esityksestä HE 98/2020 eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
- FI-ALERT-järjestelmä käyttöön vaaratiedotejärjestelmäksi Suomessa. Kasalaisaloite.fi, 8.4.2026